Säätönupit
Säätöfilosofiaa
Säädä vasta, kun tiedät miten nupit vaikuttavat
Vaimentimen liikenopeus riippuu enemmän ajonopeudesta kuin pattien koosta.
Joskus on todella vaikeaa tietää, onko puristusvaimennuksen säätöä muutettava hitaan- vai nopean vaimennuksen osalta. Moni ajattelee, että ”LS”-nuppi vaikuttaa pienissä pateissa ja ”HS”-nuppi ojan penkoissa ja hyppyreissä. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Ajonopeudella on hyvin suuri vaikutus asiaan. Pienetkin nypytykset saattavat aiheuttaa jousitukseen todella nopeita liikkeitä, kun vauhtia on 150 km tunnissa. Toisaalta ammattimiehen rytmittäessä snowcrossin pattisarjaa liikkuu iskunvaimentimen männänvarsi varsin rauhallisesti vaikka kelkka käy korkealla ilmassa.
Viereisessä kuvassa on puristusvaimennuksen käyrät siten, että voima kasvaa ylöspäin ja männänvarren nopeus oikealle mentäessä. Kuvasta näkee hyvin, miten ”LS”-nuppi vaikuttaa paljon jousituksen hitailla liikenopeuksilla ja sen merkitys vähenee nopeuden kasvaessa. Vastaavasti nopean liikkeen säätönupilla ei ole vaikutusta ihan hitaassa liikkeessä, mutta sen vaikutus säilyy jousituksen nopeuden kasvaessa.
Tee aina vain yksi säätö kerrallaan, niin säästyt turhalta työltä.
Esijännitys
Jousen esijännitys säädetään renkaasta
4616-sarjan Totaltek-6 6 sa ja ota te vaimentimen jousen esijännitys säädetään kätevällä säteittäisesti rei’itetyllä renkaalla.
Jousen esijännityksen säätö aloitetaan aina vaimentimen ulkopinnassa olevan kierteen puhdistamisella. Kierteen ja mutterin väliin päässyt lika saattaa vaurioittaa herkkiä osia jos sen annetaan jauhautua niiden välissä.
Aluksi otetaan säätöavaimen pieni kuusiokolopää esiin säätötyökalun kahvan sisältä löytyvästä työkalun pidikkeestä ja avataan sillä kierros esijännityksen säätörenkaan lukitusruuvia.
Seuraavaksi otetaan esiin säätöavaimen lieriötappi ja työnnetään se vaimentimen säätörenkaan reikään. Esijännitys säädetään halutuksi säätörengasta kiertämällä. Renkaan yksi kierros vastaa 1,5 mm esijännityksen muutosta. Säädön lopuksi lukitusruuvi kiristetään kevyesti 3 Nm momenttiin.
Vetovaimennus
Vaimentimen voi hienosäätää sitä purkamatta
Monissa Totaltekin vaimentimissa on vetovaimennuksen säätönuppi helpottamassa jousituksen testaamista.
Vetovaimennuksen säädön vaikutus on suhteellisesti suurin hitailla männänvarren liikenopeuksilla ja sen vaikutus hiipuu vauhdin kasvaessa.
Totaltekin kaikkien iskunvaimentimien säädöt testataan sellaisiksi, että jousituksen paras toiminta saavutetaan nupin asennolla ”8”. Nupin jäykin asento ”0” tarkoittaa täysin kiinni olevaa nuppia ja ”1” yhden napsun avattua nuppia. Kaikissa säätönupeissa on vähintään 16 asentoa.
(+) = Vaimennus jäykkenee
(-) = Vaimennus pehmenee
Vetovaimennuksen säätimen toiminta.
Vetovaimennuksen säätimen avulla vaikutetaan männän shimmipakan ohi menevään pieneen öljyvirtaan, jonka merkitys jousituksen toiminnalle on suurimmillaan vaimentimen oietessa hitaasti. Säädön vaikutus tuntuu parhaiten takajousituksen toiminnassa mutkaan jarrutettaessa.
Takaiskuventtiilissä sen salaisuus.
Totaltekin iskunvaimentimen rakenteeseen kuuluu takaiskuventtiili, joka estää öljyn virtauksen vetovaimennuksen säätöneulan kautta puristusliikkeen aikana. Tämä pieni varuste tekee vaimennuksen säädön loogiseksi, koska vetovaimennuksen säädön asento ei enää vaikuta puristuspuolen säätöihin. Venttiili on piilotettu männänvarren sisälle jossa se ei lisää vaimentimen pituutta ja mahdollistaa täten vetovaimennuksen lisäämisen moneen sellaiseen vaimentimeen, johon se oli ennen mahdotonta laittaa tilanpuutteen vuoksi.
Puristusvaimennus
Oma säätö hitaalle ja nopealle liikkeelle
Totaltekin kelkkavaimentimissa on useimmiten kaksi erillistä puristusvaimennuksen säätönuppia.
Hitaan liikkeen säätönupilla ”LS” säädetään puristusvaimennuksen jäykkyyttä koko vaimentimen liikkeen nopeusalueella. Sen säädön jäykentäminen vaikuttaa siis myös nopeissa iskuissa. Nopean liikkeen nuppi ”HS” säätää vaimentimen suurien nopeuksien vaimennusaluetta ja se ei vaikuta vaimennukseen jousituksen hitaissa liikkeissä.
Aloita säätäminen aina tekemällä hitaan liikkeen vaimennus niin jäykäksi, kuin mahdollista mukavuuden kärsimättä. Tämä tekee ajosta vakaan ja kallistelu kurveissa ja keulan vaipuminen jarrutuksessa vähenee. Säädä seuraavaksi ”HS” säätö niin pehmeäksi kuin mahdollista jousituksen pohjaamisen kannalta. Iskunvaimentimen nupit ovat nyt optimisäädöissään.
(+) = Vaimennus jäykkenee
(-) = Vaimennus pehmenee
Miten vaimentimen ”LS”- ja ”HS”-nupit toimivat?
Puristusvaimennuksen säätimet vaikuttavat öljyvirtaan, joka syntyy männänvarren painuessa vaimentimen sisään. Ne kuristavat virtausta ja synnyttävät sen myötä puristusvaimennusta lisäävän paine-eron.
Männänvarren liikkuessa hitaasti kaikki öljy ehtii mennä ”LS”-säätimen kartiomaisen säätöneulan ja sen ympärillä olevan suuttimen välistä. Nopean liikkeen säädin on tässä vaiheessa kokonaan pois pelistä.
Liikenopeuden kasvaessa neulan yli vaikuttava paine-ero kasvaa ja nopean liikkeen vaimennuksen ”HS”-säätimen paineenrajoitusventtiili alkaa aueta. Nyt osa öljystä virtaa myös nopean liikkeen säätimen kautta. ”HS”-nupin avulla säädetään paineenrajoitusventtiilin jousen esijännitystä ja sen kautta venttiilin avautumispainetta. Männänvarren nopeuden vielä kasvaessa nopean liikkeen säätimessä oleva shimmipakka kuristaa öljyn virtausta ja paine kasvaa edelleen.
Yllä olevan perusteella on helppo ymmärtää miksi hitaan liikkeen ”LS”-nuppi vaikuttaa koko männänvarren nopeusalueella ja ”HS”-nupin avulla vaikutetaan vaimennukseen vain nopeiden liikkeiden alueella.